Jääportit on hämärää ja tunnelmoivaa, sielun maisemia tutkiskeleva syntikkapohjainen yhden hengen bändi Suomen susirajan tuntumasta. Jääporttien ajanlasku alkaa jostain 1997 vuoden talven synkkyydestä. Silloin Tuomas Mäkelä alkoi toteuttaa itseään projektinsa merkeissä ja kevääseen ’98 mennessä oli kappaleita kertynyt sen verran, että hän päätti julkaista “Halki Lumisen Metsän” -nimisen cd-r omakustanteen. Levy jäi ilmeisen pienen piirin ihmetykseksi, mutta pohjoinen Noitavasara Distribution innostui siitä siinä määrin, että ehdotti Mäkelälle diiliä. Kesällä julkaistu “Kauan Koskematon” on pitemälle viimeistelty tuotos ja sitä on myös enemmälti saatavilla. Tähän mennessä (14.1.2000) sitä on myyty vajaa 400 kpl ympäri pallomme.
Jääportit on julkaissut tähän mennessä kaksi tuotosta. Ensimmäisen “Halki Lumisen Metsän” julkaisit itse omakustanteena CD-R levynä. Kuinka paljon kyseinen levy on myynyt ja vieläkö se myy? Millaista palautetta olet saanut siitä?
– Ye. Uskoisin että “Halki lumisen metsän” -levyä on paljain käsin kopioitu kansalle hieman päälle 50 kappaletta (harvinaisuus?) eli ei kovinkaan paljon (siitä ei enää jatkossa oteta kopioita). Kuitenkin ihan riittävästi siihen nähden mitä se sisältää – perin “alkeellista” musiikkia, kun sitä tänään ajattelee. Jostain on kuitenkin aloitettava. Palaute levystä on ollut vaihtelevaa. Jotkut ovat pitäneet musiikista itsessään ja löytäneet siitä jotain mitä se itsessään on musiikkina, jotkut taas ovat puhuneet pelkästä Mortiis-kopioinnista, joka nyt ei ole ihan väärinkään sanottu, koska myönnän, että sitäkin on tullut kuunneltua ja vaikutteita siltä suunnalta saanut.
Kun lähdit tekemään toista tekelettä “Kauan Koskematon” millaisiin asioihin pyrit kiinnittämään huomiota ja mitä halusit muuttaa aiempaan verrattuna?
– Halusin, ja haluan edelleen, kauas, syvemmälle itseeni. Pois kaikesta siitä, mikä on jo luotua, tehtyä. Yritän löytää jotain omaa, harvinaista. Kaikki oli tarkoitus tehdä ja tehtiin paremmin, niin myös jatkossa.
Oliko nyt enemmän paineita tai tunsitko enemmän vastuuta työn lopputuloksesta, kun Kauan Koskematon on aika lailla ensimmäistä virallisempi julkaisu? Onko Jääportit tätä nykyä miten tärkeä ja virallinen projekti?
– Sana virallinen kuulostaa erittäin tylsältä (anteeksi -toim.), mutta onhan se hyvä painostaa siihen työhön, minkä on jo aloittanut. En jaksa tai pysty tekemään ihan täysipäiväisesti yhtä ja samaa asiaa. Minulla on tiettyjä päiviä, hetkiä talvesta jolloin tätä musiikkia syntyy ja vastaavasti päiviä jolloin ei. Minulle musiikin luominen ei aiheuta paineita, vaan ennemminkin poistaa, vapauttaa niistä. Musiikin kuuntelu ja sävellys eivät ole kovin kaukana toisistaan, kuuntelu on yksinkertaisempaa.
Kauan Koskemattoman tekeminen kesti ymmärtääkseni kohtuullisen pitkään. Kuinka intensiivisesti teit sitä? Sillä kuullaan myös laulupuolta, joskin hyvin rajoitetusti. Häpeätkö laulutaitojasi ja miksi sitten päädyit käyttämään myös suutasi? Tietokone on kaiketi suurimman osan äänistä luojana, mutta käytätkö mitään oikeita soittimia?
– Kauan koskematon vei aikaa talven 98 alusta kevääseen 99. En kutsuisi levyn yhdessä ainoassa kappaleessa olevaa puhetta lauluksi vaan joksikin, minkä olettaisin tuovan lisää ulottuvuutta musiikkiin ja kertovan omaa tarinaansa musiikin ohella. Voi olla, että seuraavalla julkaisulla tullaan kuulemaan ääntäni enemmän.
– Kyllä, tietokone on (orjani ja) soittimeni – ehkä jossain muodossa verrattavissa monipuoliseen syntetisaattoriin, mutta sellaista paljon parempi. Jotkut kanssaihmisistä ovat ihmettelleet, eräs ihan vittuuntunut tästä tosiasiasta, että teen musiikkiani pelkästään koneella, ilman että itse konkreettisesti soittaisin mitään instrumenttia nauhalle. Koneella työ käy minulta nopeammin ja helpommin kuin soittamalla kaiken itse.
Miten aiot kehittää tulevaisuudessa musiikkiasi? Aiotko esim. käyttää lisää ääntäsi ja vannotko edelleen kierrätyksen nimeen? Kauan Koskemattomaltahan löytyy Hänen Jäätävä Katseensa, joka julkaistiin jo Halki Lumisen Metsän cd:llä. Miksi päädyit kaivamaan tuon uudelleen esille? Eikö kappaleita ollut riittävästi?
– Se mitä olen tällä hetkellä tekemässä, tulee olemaan enemmän ambient ja varmasti paremman kuuloista kuin aikaisempi materiaali. Pieni äänimaailman muutos on odotettavissa eli klassiset soittimet eivät kuulosta välttämättä enää niin klassisen tavallisilta. Osaan kuvailla tunteitani parhaiten melodioilla joten ne ovat osa musiikkiani ja tulevat luultavasti aina olemaan. Pyrin kehittämään koko ajan musiikkiani – ehkä sen myös kuullee siitä mitä teen.
– Uusi versio kappaleesta “Hänen jäätävä katseensa” tuli mukaan levylle oikeastaan Normendahlin pyynnöstä ja tietysti se myös toi kaipaamaani täytettä levylle. Parempaa kuin hiljaisuus..?
Puuhailetko tietokoneiden parissa kuinka runsaasti muutoin kuin musiikkia tehdessäsi? Jääporttien kotisivut ainakin ovat niitä hienoimpia mitä olen nähnyt. Teetkö muille sivuja tai mitään graafista työtä?
– Käytän konetta aika usein, mutta en kuitenkaan ole sen vanki. Tietokone ei ole minulle pelien pelaamista varten vaan hyötykäyttöön ja yksi keino itseni toteuttamiseen. Olen jonkin verran perehtynyt verkkoon ja kotisivujen tekemiseen yleensäkin, mutta paljon olisi vielä opittavaa. Verkko on nykyään ainoita asioita mitä ei pystytä (vielä) kontrolloimaan ja sensuroimaan juuri mitenkään, joten se kiinnostaa minua. Se antaa hienon mahdollisuuden kaikenlaisen tiedon levittämiseen. Mielestäni esimerkiksi ns. black metal-musiikin suosio on paljolti verkon ansiota. Tällä hetkellä olen tehnyt kotisivut mm. paikalliselle kavereiden iskelmägrungepoppibändille nimeltään Rooster joka lähitulevaisuudessa tulee vaihtamaan nimensä Ruotomieleksi. Myös omia kotisivuja on tullut kehiteltyä jonkin verran. Näyttää siltä, että hommia olisi tulevaisuudessa tiedossa kotisivujen parissa enemmänkin.
Kuunteletko Jääporttien lisäksi paljonkin syntikkamusiikkia, entä kuinka laaja-alainen musiikki makusi on? Millaista musaa valitset kuunneltavaksesi jos haluat bailata? Entä milloin valitset soittimeesi Jääportteja?
– Kuuntelen mahdollisimman monipuolista musiikkia. “Ahdasmielisyys” ja tietyn genren palvominen ei todellakaan ole minun juttuni vaan kuuntelen tietyssä mielentilassa tiettyä musiikkia. Yleensä ambient (ja se ns. “syntikkamusiikki”) soi kun menen nukkumaan, jolloin pystyn täydellisesti keskittymään ja ajautumaan musiikin vietäväksi, mutta toimii se kyllä ihan taustamusiikkinakin. Jääportit soivat soittimessani aika harvoin, koska sitä tulee kuunneltua tekovaiheessa sen verran. Tämän hetken partymusiikki saattaisi olla vaikka Korn.
Onnistuuko Jääportit tyydyttämään musiikillisen nälkäsi täysin, vai soitatko kuinka paljon muun tyylistä musiikkia itsellesi tai soitatko tätä nykyä muissakin bändeissä?
– Jääportit ei tyydytä sitä helvetillistä nälkää ihan täysin, vaan minulla on pakonomainen tarve tehdä enemmän tai vähemmän erilaista, muutakin musiikkia. Viime kesän projekti kulkee nimellä Funeral Entertainment, joka on aika raskasta konemusiikkia. Ei kuitenkaan mitään perusteknoa tyyliin pauke ja basso, vaan enemminkin kuten tuttuni sitä kutsui jonkin kauhuelokuvan taustamusiikiksi. Biisit ovat valmiina, mutta eivät miksattuna joten niitä ei vielä saa mistään. Epäpyhästi voin kyllä luvata että viimeistään kesällä 2000 tätä musiikkia on saatavilla hyvin varustetuista distroista ja ilmaisina MP3-tiedostoina verkosta.
Kauan Koskemattoman kannet ovat varsin upeat. Millainen henkilö niiden takana on, onko miekkonen kuinka ammattilainen ja olitko itse osallisena niiden suunnittelussa? Vanhaa, enemmän tai vähemmän upeaa, logoakaan ei enää näy, vaan tilalla on uusi, moninverroin upeampi logo. Mitä sille kaunottarelle tapahtui (katso “Halki Lumisen Metsän” -kansi ylempää)?
– Henkilö, persoona ja taiteilija kansien takana on tuttavani Aslak “Huuhkaja” Tolonen. Hän taiteili sen kansikuvan (jota kutsuu nimellä “Tyhjä portti”) ja suunnitteli kannet minun ottamien valokuvien ja muutaman idean pohjalta. Tolosen Jääportit-logo vei minun vanhan logo-kaunottaren jonnekin, mistä sitä tuskin enää koskaan tullaan löytämään ja ihan hyvä niin.
Et itse myy lainkaan musiikkiasi. Noitavasara hoitaa kaiken myynnin ja ilmeisesti myös sponssauksen. Kuinka olette päätyneet tällaiseen yhden tahon markkinointiin? Oletteko kuinka hyvät partnerit Normendahlin kanssa?
– Noitavasaran Normendahl on pohjoisessa asustava sielunveljeni ja oikea käteni, jonka olen tuntenut jo vuosia koskaan kohtaamatta kasvotusten. Hän on ottanut vapaaehtoisesti tehtäväkseen myydä (minua ja) musiikkiani, eikä minulla tietenkään ole siihen mitään sanomista vastaan. Sehän on helvetin hienoa ettei minun tarvitse itse luoda yhteyksiä ympäri maailmaa, vaan joku joka tuntee ja tietää minne myydä tätä musiikkia, sen myös tekee. Itse en edes jaksaisi moista hommaa hoitaa, eikä minulla siihen olisi aikaakaan ja silloinhan musiikkini jäisi varmaankin monilta kuulematta.
Kuinka Noitavasara päätyi julkaisemaan Kauan Koskemattoman? Tulevatko he jatkossakin julkaisemaan materiaaliasi ja joko on ollut jotain jatkosuunnitelmia ja kaavailuja?
– Aluksi Noitavasaran suunnitelmana oli julkaista Kauan koskematon CD:llä mutta rahaongelmien takia näin ei kuitenkaan käynyt, joka on itseasiassa ihan hyvä asia, koska levy ei välttämättä olisi edes toiminut CD:nä niin hyvin kuin kasettina. Nyt olen tekemässä uutta materiaalia split-levylle Lord Lloigorin kanssa. Lord Lloigor on ruotsalainen yhden miehen orkesteri, kuten Jääportitkin, joten homma toimii varmasti. Näyttäisi siltä, että levyä tullaan levittämään itsepoltettuina CD-R-levyinä Noitavasaran nimissä ja sitä voi odotella kauppoihin tässä joskus keväällä, jos asiat menevät kuten niiden kuuluu mennä.
Tähän voinemmekin lopetella. Kiitos ja näkemiin. Mainostuksen sana on Teidän.
– Puheeni alkaa takerrella ja ääni muuttua oudoksi. Sitähän se on koko ajan ollutkin ja tulee olemaan. Jää hyvästit.
Kokoonpano:
– Tuomas Mäkelä – musiikki
Diskografia:
– Halki Lumisen Metsän -cd-r ’98
– Kauan Koskematon -kassetti lp ’99
Suomalaiset bändit TOP10:
– CMX, Hassisen kone, Sielun veljet, Ismo Alanko, HIM, Kingston Wall, Tenhi, Riivaaja, Ruotomieli, Grinister
Aorta Webzine, 2000.